Kerhotalohanke 2012-2016

Kerhotalohankkeen historia

Keskustelu kerhotalosta on jatkunut nyt koko 2010-luvun. On pohdittu erityisesti sitä, kannattaako pahoin homevaurioista kärsinyt vanha kerhotalo kunnostaa vai onko järkevintä rakentaa kokonaan uusi talo. 31.3.2012 pidetty yhdistyksen vuosikokous valtuutti hallituksen käynnistämään suunnittelutoimet uuden kerhotalon rakentamiseksi. 

Suunnittelu etenee

Vanha kerhotalo on aikoinaan rakennettu useassa vaiheessa talkootyönä alun perin ilman rakennuslupia eikä ole asemakaavassa. Siksi vanhan talon purkuluvan ja uuden talon rakennusluvan saamiseksi oli ensiksi anottava kaupungilta poikkeamislupa. Poikkeamisluvan anomiseen tarvittiin luonnospiirustukset ja ne tilattiin kilpailutuksen jälkeen arkkitehtitoimisto Eero Korhoselta. Niitä esiteltiin jäsenistölle vuosikokouksessa 23.3.2013, jolloin hallitus sai valtuudet jatkaa hanketta. Poikkeamislupa anottiin 21.1.2015 ja se myönnettiin 11.5.2015.

Kuntotutkimus

Hallitus teetti vanhan kerhotalon kuntotutkimuksen 3.5.2013. Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan näin: ”Tarkastuksen kohteena oli 1940-luvulla rakennettu kerhorakennus, jota oli laajennettu 2000-luvun alkupuolella rakentamalla suihku- ja wc-tiloja. Rakennuksessa ei ole tehty merkittäviä korjaustoimenpiteitä laajennusta lukuun ottamatta. Varsinaisessa kerhorakennuksessa ei ole lämmitystä eikä lämpöeristeitä rakenteissa. Laajennusosassa on sähköpatterit. Kiinteistö on liitetty  kunnallistekniikkaan. Rakennuspaikka sijaitsee tasamaalla ja keväällä 2013 ovat rakennuksen perustukset olleet tulvaveden peitossa. Tarkastushetkellä keittiön alla olevassa pienessä maakellarissa oli vettä. Rakennuksen perustukset ovat pahoin vaurioituneet oikean takanurkan kohdalla ja samalla kohtaa rakennuksen alla. Alapohjarakenteita ei pystytty tarkastamaan muuten kuin alapohjan tuuletusluukulta käsin. Maanpinnat viettävät takaseinällä rakennukseen päin ja sade- ja sulamisvedet valuvat/jäävät sokkelin juureen ja aiheuttavat kosteusrasitusta perustuksille. Salaojitus on vain laajennuksen osalla. Märkä maaperä on aiheuttanut 3 routimista ja perustusten vauriot. Rakennus on painunut useasta kohtaa ja esimerkiksi lattiat ovat painuneet ja nousseet. Rakennekosteusmittauksissa todettiin kohonneita arvoja rakennuksen etusivun ulkoseinän alaosassa. Tätä voidaan pitää normaalina, koska perustukset ovat olleet aikaisemmin tulvaveden peitossa. Samasta kohtaa otetussa rakennusmateriaalinäytteessä ei todettu merkittävää mikrobikasvustoa. Vesikate voidaan katsoa olevan elinkaarensa päässä ja sen uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa. Huomioon ottaen rakennuksen ikä ja siinä todetut vauriot ja korjaustarpeet, voidaan todeta, että sen peruskorjaaminen ei ole perusteltua.” 

Pohjatutkimus ja homekoiratutkimus

Kerhotalon rakennuspaikalla tehtiin 20.10.2014 myös pohjatutkimus, jossa kävi ilmi, että talon alla on kymmenien metrien paksuinen savikerros. Uudisrakennuksen perustukset on paalutettava ja paalutus on tehtävä jopa 37 metrin syvyyteen. Ja koska Oulunkylän siirtolapuutarha on tulva-aluetta, rakennuksen alapohja on sijoitettava paalujen varaan metrin verran maanpinnan yläpuolelle. Kerhotalossa tehtiin homekoiratutkimus 31.7.2016. Koko talo on kärsinyt vakavia homevaurioita.